Voiko lukivaikeuden riskin nähdä jo vauvana? Kuulumisia Lukivauva-hankkeesta

Hyvää Joulua!
Lukivauvan joulukortti, joka on lähetetty perheille

Tervehdys Lukivauva-hankkeesta! Vuosi 2017 on ollut tapahtumarikas. Loputkin noin 200 vastasyntyneestä vauvasta ovat aloittaneet tutkimuksessa, ja ensimmäiset 2,5 vuoden ikään ehtineet lapset on kutsuttu uuteen aivosähkökäyrätutkimukseen ja kielellisen kehityksen seurantaan. Kiitos perheille aktiivisesta osallistumisesta ja tunnollisesta kyselyihin vastaamisesta – ilman teitä tutkimustamme ei olisi!

Vastasyntyneiden vauvojen aivot ovat jo paljastaneet meille ensimmäisiä tutkimustuloksia, joita lähetämme pian arvioitaviksi kansainväliseen tiedejulkaisuun. Väitöskirjaansa valmisteleva diplomi-insinööri Anja Thiede tarkasteli erityisesti niitä hankkeen vauvoja, joiden vanhemmilla on keskivaikea tai vaikea lukivaikeus. Puheen käsittely näiden vauvojen aivoissa oli erilaista kuin vastasyntyneillä, joiden vanhemmilla ei ole lukivaikeutta. Puheäänissä tapahtuvien muutosten erottaminen oli lukivaikeuksisten vanhempien vauvoille haastavampaa tai erilaista kuin muilla saman ikäisillä. Esimerkiksi vokaalin erottaminen toisesta oli lukivaikeusriskivauvoille vaikeampaa. Ääntä käsitellään aivoissa sekä oikealla että vasemmalla puoliskolla, ja myös tämä aivopuoliskojen välinen työnjako puheen käsittelyssä oli lukivaikeusriskivauvoilla erilainen kuin muilla.

Tulokset viittaavat siihen, että lukivaikeuteen vaikuttavat geenit osallistuvat aivojen kehitykseen varhaisvaiheista lähtien. Aivot kehittyvät toki hienoiksi, älykkäiksi vauvan aivoiksi lukivaikeusriskistä riippumatta, mutta kuten meidän kaikkien, myös lukivaikeusriskivauvojen aivoilla on omat erityislaatuiset ominaisuutensa. Ne voivat olla taustalla niissä vaikeuksissa, joita lukivaikeudesta kärsivillä lapsilla myöhemmin havaitaan. Lukivaikeuden sukuriski näkyi siis jo vastasyntyneiden aivoissa, ja erityisesti heidän valmiuksissaan käsitellä puhetta. Mutta onko tällä merkitystä tulevan kielen kehityksen kannalta?

Psykologian tohtori Paula Virtalan ja väitöskirjantekijä, puheterapeutti Linda Lönnqvistin osatutkimukset tarkastelevat Lukivauva-hankkeen vauvoja kuuden kuukauden iässä. Alustavat tulokset näillä vauvoilla näyttävät, että vauvojen ensimmäiset kielelliset taidot ja aivosähkökäyrällä mitattava, puheen käsittelyä heijastava aivotoiminta ovat todella yhteydessä toisiinsa. Aivojen kuuloalueiden kypsyys ja sitä myöten puheen käsittelyn tarkkuus ja nopeus näyttävät ennustavan sitä, miten vauva kommunikoi ympäristönsä kanssa puolen vuoden iässä: miten hän ääntelee, osoittaa, tavoittelee esineitä ja niin edelleen. Nämä esikielellisen kommunikaation taidot, joita Lukivauva-hankkeen vanhemmat arvioivat kyselylomakkeilla, ovat kielen kehityksen varhaisimpia askeleita, joissa jokainen lapsi kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Ryhmätasolla voidaan kuitenkin nähdä yhteys näiden esikielellisen kommunikaation taitojen ja aivotoiminnan välillä. Alustava tulos on tärkeä, sillä se kertoo, että vauvan aivojen tutkimisella on merkitystä. Aivojen reaktiot voivat kertoa kielen kehityksen lähtökohdista jo kauan ennen kuin lapsi sanoo ensisanansa. Tunnistamalla varhain ne lapset, joiden lähtökohdat ovat haastavammat, voidaan tarjota tukea kehitykselle ennen kuin ongelmia edes ilmenee.

Tulevissa osatutkimuksissa Lukivauva-hankkeen tutkijat selvittävät kaikkea sitä, mikä vaikuttaa lapsen aivojen ja kielen kehitykseen varhaisina vuosina. Mielenkiinnon kohteena ovat ainakin lukivaikeuden sukuriski, vauvojen yksilölliset ominaisuudet, kasvu ja kehitys sekä kodin ja kasvuympäristön harrastukset ja äänimaailma. Odotamme innolla tulevia löydöksiä ja työtä hankkeen parissa vuonna 2018!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uuttavuotta 2018 kaikille Lukivauva-hankkeesta kiinnostuneille ja siihen osallistuville!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s